KHO_Lapsen huostaanotto kehitysvammaiselta vanhemmalta ei loukannut perustuslaissa turvattua yhdenvertaisuutta

Älyllisesti lievästi kehitysvammaisen äidin lapsi oli ollut laitoshoidossa syntymästään asti. Hän oli sijoitettuna ensin avohuollon tukitoimena. Huostaanottohakemuksessa sosiaaliviranomaiset katsoivat, etteivät avohuollon tukitoimet riitä tukemaan äitiä siten, että hän kykenisi huolehtimaan lapsensa hoidosta sekä kasvusta ja kehityksestä.  Äidin kehitystä haittaavat ongelmat ovat olleet vuorovaikutustaitojen, kielen ja motoriikan sekä hahmotuksen alueella.  Hänellä on selvästi mahdollisuuksia kehittyä vanhemmuudessaan.

Korkein hallinto-oikeus, että huostaanotto on perustunut siihen, että puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet ovat lastensuojelulain 40 §:n mukaisella tavalla uhanneet vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä.  Huostaanotto tilanteessa, jossa lain 40 §:n mukaiset perusteet ovat täyttyneet, ei ole merkinnyt sitä, että äiti olisi perustuslain 6 §:n 2 momentin vastaisesti asetettu lievän kehitysvamman takia eriarvoiseen asemaan muihin äiteihin nähden. Huostaanotolla ei ole myöskään ilman hyväksyttävää syytä puututtu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa tarkoitettuun perhe-elämän suojaan.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on arvioitava huostassapidon jatkamisen edellytykset asiakassuunnitelman tarkistamisen yhteydessä, lapsen tai huoltajan hakiessa huostassapidon lopettamista tai kun se muutoin osoittautuu tarpeelliseksi. Huostassapito on lopetettava, kun lastensuojelulain 40 §:n mukaista huostassapidon ja sijaishuollon tarvetta ei enää ole. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut, että huostaanottoa tuli normaalisti pitää väliaikaisena toimenpiteenä, joka oli päätettävä heti kun olosuhteet sen sallivat. (annettu 9.12.2011)